Kuninkaansaaren – Vallisaaren retki

Lude järjesti sunnuntaina 11.9.  puolen päivän retken Kuninkaansaaren ja Vallisaareen. Oppaanamme oli vanha tuttumme Santahaminan retkiltä, saaristo-opas Jarmo Nieminen. Kahdenkymmenen hengen retkiporukka starttasi matkaan Hakaniemestä taksiveneellä. Puolentunnin venematkan jälkeen rantauduimme Kuninkaansaaren ja alkuun Jarmo Nieminen kertoi saarien historiasta ja nykytilasta. Saaret jäävät Suomenlinnan ja Santahaminan väliin ja ne ovat olleet viranomaisten ja puolustusvoimien käytössä 1700-luvulta saakka. Saaret ovat olleet suljettuja siitä lähtien, mutta puolustusvoimat ilmoittivat vuonna 2008 luopuvansa niistä. Sen jälkeen Metsähallitus en tehnyt saarille hoito- ja käyttösuunnitelman. Linnoitusrakenteet ja rakennukset ovat aikojen kuluessa päässet rapistumaan ja luonto on monin paikoin valtaamaan linnoitusaluet ja luonto on hyvin rehevää.

Kiertelimme 2-3 tuntia Kuninkaaseen linnoitusaluieta ja upeita kallioalueita. Jarmo kertoi eri kohteiden historiasta mielenkiintoisia tarinoita. Kuninkaasaaresta siirrymme kannassiltaa pitkin Vallisaareen ja kiipesimme sen upeille kallioille ja kiertelimme tutustumassa linnoitteisiin vanhaa vartiorettiä kulkien. Saarta linnoitettiin Kriminsodan aikaan 1854-55 ja keisari Aleksanteri II vieraili 1863 saarella tarkastuskäynnillä. Keisarille rakennettiin graniittitie ja portaat. Saarella oli myös Aleksanterin mukaan nimetty kasarmialue, jossa vierailimme.

Kävimme myös ns. kuoleman laaksossa. Alue sai nimensä v 1937 sattuneesta tuhoisasta ammusvaraston räjähdyksestä, jossa kuoli 12 ihmistä. 1950-luvulla saarta alettiin asuttaa ja sinne tuli merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen. v 1996 asukkat poistuvat ja saari on ollut lähinnä merivoimien henkilöstön kesä/vapaa-ajan käytössä. Merivoimien vuokrasopimus päättyy v. 2012 ja saaria on raivattu maastoon jääneistä ammuksista, jotta saarilla olisi turvallisia liikkua.

Odotellessamme merivoimien yhteysaluksen saapumista Isosaaresta pohdimme Jarmon johdolla saarien tulevaa käyttöä. Saarien upeaan luontoon ja historiallisiin rakennuksiin tutustuttamme jokáinen oivalsi, ettei saaria voi avata täysin vapaaseen käyttöön. Silloin olisi vaaraana niin luonnon kuin arvokkaan kulttuuriperinnön turmeltuminen. Vähintäänkin osa hienoista linnoitteista pitäisi kunnostaa ja kulkureitistöt laittaa opasteineen myös kuntoon. Tietyt, arvokkaat kohteen pitäisi sulkea vapaalta liikkumiselta. Saaret voisit olla ohjtun luontoretkeilyn kohteena ja vanhoihin rakennuksiin voisi kunnaostaa majotustiloja.  

Yhteysaluksella pääsimme Santahaminaan, jossa kävimme vielä sotkussa munkki-kahveilla ja Jarmo esitteli sotkun seinillä olevia hänen ottamiaan hienoja luontokuvia. Upea retki – noille saarille on päästävä vielä uudestaan!

Jouko Malinen
puheenjohtaja/Lude

(valokuvia tulossa)

Kommentointi poissa käytöstä

Sieniretki Sipoonkorven kansallispuistoon

Lude teki sieniretken torstaian 8.9. keskiseen Sipoonkorpeen. Retkelle lähti 25 reipasta sienenpoimijaa enimmäkseen Kontulan Mellunmäen alueelta. Ilta oli lämmin mutta hieman sateinen. Retkiporukka autoili kimppakyydeillä Landbosta pari kilometriä pohjoiseen Knuterssintien varteen. Retkenvetäjänä toimi Lude puheenjohtaja Jouko Malinen. Retkeläisten sienikoreihin kertyi vaihteleva määrä suppilovahveroita, kanttarelleja, kangasrouskuja, orakkaita yms. hyviä ruokasieniä. Moni totesikin, että Sipoonkorpeen on tultava uudestaan niin sieniä poimimaan kuin upeiata luontoa ihailemaan.

Jouko Malinen

Kommentointi poissa käytöstä

Loppukesän ja syksyn retkisuunnitelmia

Suppilovahveroita

Elokuun lopulle on suunnitteilla luonto- ja historiaretki Kuninkaan – ja Vallisaareen, kunhan saadaan venekuljetukset ja luvat järjestettyä. Oppaksi on lupautunut saaristo-opas Jarmo Nieminen.

Syys-lokakuussa tulossa useampia luonto- ja sieniretkiä Sipoonkorpeen. Alustavasti sovittu Mellunmäestä lähtevä (autoilla) sieniretki to 8.9. iltaretki. Mukaan lähdössä ainakin Kontulan-Mellunmäen demareit ja asukasyhdistysten aktiiveja.

Lude-jakelulistalla tulossa täsmällisempiä tietoja viimeistään elokuun alkupuolella

Hyvää kesää.
Jouko Malinen Lude pj-retkiopas

Kommentointi poissa käytöstä

Laajasalon Turholman kasviretki 13.6.2011

Vaihteleva vesisade verotti hieman osallistujia Luden kasviretkeltä 13.6.2011. Mattias Tolvanen veti totuttuun erittäin asintuntevaan tapaansa luonto-kasviretken Laajasalon ostarilta Turholman kartanon maille Henri Borgströmmin puistoon. Mattais luetteli sujuvasti polkujen varrella olevien kasvien, pensaiden ja puiden nimi latinalaiset nimet mukaan lukien. Turholman kartanon maille oli tuoto edellisinä vuosisatoina erilaisia koristekasvela ja -pensaita enimmäkseen Venäjältä. Mattias väläytti myös historiatietojaan johdatettuaan meidät Aino Ackten huvilan lähellä olevalle muistokivelle, jossa oli vain päiväys 3.8.1901. Kagaali-muistokiveksi (kuva1) kutsuttu kivipaasi oli pystytetty tuolloin ensimmäistä kertaa kokoontuneiden vastarintamiesten kokouksen kunniaksi. Kokoontumisella oli tarkoitus aloittaa Suomen venäläistämistoimien vastustaminen.

Aino Ackten huvilan seinustalta löytyi mm. pirunkepiksi ristitty komea piikkiaraalia (kuva2). Entisen kartanon päärakennuksen läheltä löytyi myös todella komea, luonnonsuojelulailla rauhoitettu tammi (kuva3).

Kommentointi poissa käytöstä

Santahaminan geologia-luontoretki

Lude teki geologiapainotteisen luontoretken Santahaminaan 21.6.2011. Oppaina toimivat Santahaminan luonto- ja historiaekspertti Jarmo Nieminen ja Ympäristökeskuksen geologi Antti Salla. Kiersimme muutamassa eri kohteessa ihailemassa Jarmo Niemisen löytämiä hiidenkirnuja – ja kouruja. Ensimmäinen hiidenkirnu (kuva1) löytyi Maanpuolustuskorkeakoulun lähikallioilta . Seuraava kohde, iso hiidenkouru sijaitsi ns. Eteläkärjessä. Merenrantakallioilla oli Antti Sallan hiidenkouruksi (kuva2) nimeämä jääkauden sulamisvesien muovaa uurre.

Pienen ajomatkan ja patikoinnin jälkeen pääsimme ihailemaan ns. Itäniemen luonnontilaisia linnoitusrakennelmia ja rantakallioita. Rantakallioilta löytyi monenlaisia geologiasia muodostelmia, joiden synnystä Antti Salla keroi retkeläisille. Jarmo Nieminen esitteli löytämään ‘kuhnepyttyä’ eli kaksiosasista, vedentäyttämää hiidenkirnua (kuva3).  Itäniemen rantakalliolla oli nähtävissä erilaisia geologiasia muodostelmia, mm. erilaisia maan sisältä purkautuneiden magman/laavan jälkiä, kivilajikerrostumia ja meren heittämiä vierinkivimuodostelmia (kuva4).

Retken päättyi perinteisesti sotilaskotiin ja munkkikahveihin.

Kommentointi poissa käytöstä

Vanhemmat artikkelit »
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.